Hyvinvointia musiikista: Musiikki tunteiden säätelijänä

Musiikki tunteiden säätelijänä

Musiikilla on todettu olevan erittäin suuri vaikutus tunteisiimme. Muistot, mielikuvat ja mielleyhtymät voidaan tuntea musiikin kautta normaalia voimakkaampina. Usein onkin sanottu, että musiikki on eräänlainen tunteiden kieli. On myös sanottu, että suomalainen mies ei puhu tunteistaan. Vaikka kyseinen väittämä pitäisikin paikkansa, miehet tästä huolimatta kuitenkin soittavat ja kuuntelevat paljon tunteellista musiikkia. Voidaankin päätellä, että ehkä suomalainen mies haluaa purkaa tunteitaan enemmin musiikin kuin puheen välityksellä. Voi myös olla, ettei puhe ole kaikille luontevin tapa omien tunteiden ilmaisemiseen. Monimutkaisia tunteita voi monesti olla vaikea ja lähes mahdoton kuvailla sanoin, ja siksi käytämme tähän tarkoitukseen musiikkia. Musiikki ja puhe palvelevat kuitenkin toinen toisiaan, ja monesti vahvan musiikkikokemuksen jälkeen koemme tarvetta purkaa musiikin synnyttämiä tunteita myös puheen avulla.

Jokainen meistä voi säädellä omia tunteitaan ja vireystilaansa musiikin avulla. Vauhdikas musiikki voi antaa uutta energiaa urheiluun tai siivoamiseen, kun taas rytmiltään luonnollista sydämen sykettämme lähellä oleva musiikki rauhoittaa ja rentouttaa mieltämme ja kehoamme. Musiikin vaikutuksen tunteisiimme voi huomata erityisen selvästi elokuvaa katsellessamme, sillä tunnekokemuksestamme syntyy elokuvassa esiintyvän musiikin johdosta voimakkaampi kuin mitä se olisi pelkkien kuvien avulla. Musiikin vaikutusta tunteisiimme hyödynnetään myös laajasti tavarataloissa ja mainoksissa. Musiikki virittää meidät oikeanlaiseen tunnelmaan, mikä tutkitusti vaikuttaa merkittävästi ostokäyttäytymiseemme.

Musiikki vaikuttaa aivolohkoissa alueisiin, jotka säätelevät tunne-elämäämme ja muistiamme. Musiikki herättää meissä usein aivan erityisiä muistoja ja sitä voidaan käyttää tunteidemme säätelyyn. Musiikin rytmi vaikuttaa verenkiertoon, hengitykseen ja sydämen sykkeeseen, jotka ovat jo itsessään rytmiä. Oman sydämen sykettämme vastaava rytmi musiikissa rauhoittaa kehoamme ja sykettämme, kun taas nopearytminen musiikki saa sydämemme pamppailemaan ja valmistaa meitä toimintaan. Musiikkia on usein kuvattu tunteiden peiliksi ja sen avulla voi palata menneisiin aikoihin. Musiikin rauhoittavaa ominaisuutta on hyödynnetty eri kulttuureissa kautta aikojen. Esimerkiksi kehtolaulujen musiikillisen rakenteen ja esitystavan on todettu olevan lasta rauhoittavia.

Musiikin on huomattu olevan erittäin tehokas mielialan parantaja ja sen avulla voidaan purkaa pahaa oloa, pitää hyvää mieltä yllä tai käydä erilaisia tunnekokemuksia läpi. Musiikin kuuntelulla on todettu olevan selvästi terapeuttisia vaikutuksia ja se lisää kykyämme rentoutua. Musiikin kuuntelu saa meidät irrottautumaan arjesta ja auttaa meitä pääsemään paremmin kosketuksiin tunteittemme kanssa. Musiikkia käytetäänkin paljon juuri stressioireiden lievittämiseen.